sunnuntai 23. joulukuuta 2012

And I need to know how to live my life as it's meant to be

IMG_8173jIMG_8110hIMG_8042HIMG_8219kIMG_8098dIMG_8074jIMG_8133JDSC_0204H
kaks viikkoa sitten seikkailtiin venlan, vilman ja miin kanssa helsingissä, tehtiin taas kerran epäonnistunut matka valtsuun, laulettiin bagel! bagel! look at me now, huomattiin ettei harry potter tykkää hermionen pusuista, käytiin kaakaolla, naurettiin ja tehtiin sata muuta kivaa juttua. ootte ihania! :--)

ps. hyvää jouluaatonaattoa!
(yritin tänäkin vuonna olla jouluihminen, mutta ei, en osaa. jouduin eilen pakenemaan leffaan katsoon hobitin koska ärsytti. no, ehkä huomenna tuntuu jo joululta. tai viimeistään silloin kun katon doctor whon jouluspesiaalin koska mistä tuliskaan jouluisempi fiilis kuin aikamatkustuksesta ja lumiukkoalianeista??)

torstai 20. joulukuuta 2012

our hopes and expectations, black holes and revelations

PC100053J

okei. nyt yritän ihan oikeesti heräillä mun talvihorroksesta.

mun käsivarressa lukee isoilla kirjaimilla "!!!POSTAA!!". kirjotin sen siihen tänään ihan vain muistutukseksi siitä, että mulla on kerrankin kuvia mitä haluan jakaa täällä. olisin siltikin varmaan jatkanut mun postaamattomuuskoomatilaa ellei ihana juan olis juuri päättänyt ruveta kiristämään mua :-)
mutta tulin kertomaan että viimeviikon maanantai oli ihana ja unelmiatoteuttava päivä, niinkuin kuvasta näkyy. (muse olet ihana. nähdään uudestaan olympiastadionilla heinäkuussa!)

tiistai 27. marraskuuta 2012

pieni kaakaohetki

DSC_0607 DSC_0548hDSC_0555qDSC_0550g DSC_0554kdk

Jouluvalot, Imagine Dragons, liiallinen teenjuominen, Glee, masentava vesisade, Twitter, Lontoosta haaveileminen, päivät pyjamassa, yölliset Glee-fanitukset, paha kaakao, 'miksei jo sada lunta?', nuha, aamupalavohvelit, Take Me Home, olematon koulumotivaatio, browniet, joululahjalista, David Bowien Heroes, Musen keikkaodotus, Glee ja vielä kerran Glee.
nää jutut tiivistää mun marraskuun aika hyvin

ja moi kaikki mäkin yritän herätä henkiin melkein kuukauden hiljaisuuden jälkeen :-)

torstai 1. marraskuuta 2012

you can't go to bed without a cup of tea, and maybe that's the reason that you talk in your sleep

DSC_0278DSC_0303


On ihan okei....
...että on kaikki Aladdin laulut puhelimessa niin voi laulaa pyöräillessä kouluun että 'on Ali prinssimme siis Ali Ababaaa'
...luvata ruveta pitämään vihdoinkin unipäiväkirjaa, mutta rikkoa lupaus heti seuraavana aamuna, koska ääni sun pään sisällä sanoo ei nyt jaksa.
...vältellä kohtaamista tekemättömien koulutöiden kanssa, kunnes ne kirjaimellisesti huutaa sua lattian vaatevuoren alta
...katsoa sun lempi youtuberin kaikki yli seitsemänkymmentä videota yhdessä päivässä. Taas. (Dan Howell senkin pupu.)
Ja tiesittekö muuten että tee maistuu parhaalta Harry Potter mukista

ps. Oon hukassa tän blogin kanssa, auttakaa
pps. On myös ihan okei kuunnella tämä 10000893000 kertaa kolmen päivän aikana


maanantai 22. lokakuuta 2012

Nice is nice

DSC_4244DSC_3985-tileDSC_4029DSC_4185DSC_4036DSC_4197DSC_3999DSC_4205DSC_4175DSC_3973DSC_4133DSC_4141
 Viimeisessä kuvassa näätte mun suhteen taiteeseen tai pikemminkin sen, että en ymmärrä sitä kovinkaan hyvin....vaikkaVincent Van Goghista tykkään kyllä.  (ei, sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa että Vincent Van Gogh jakso on ehkä mun lemppari Doctor Who -jakso. Ei mitään... Mutta tykkään siitä, ihan oikeesti!)

Anteeksi taas kuvavyörystä, mutta kuvat kertoo enemmän kuin tuhat sanaa eiks jeah. Mutta tälleen lyhyesti sanottuna meillä oli ihana loma. Syötiin joka aamu tuoretta patonkia aamupalaksi niinkuin oikeet ranskalaiset. Aurinko paistoi melkein kaikkina päivinä, ja sain itekkin jopa vähän rusketusta (yleensä oon kalpea kuin nörtti). Huomasin mun pettymykseksi kuinka surkeat mun ranskankielentaidot onkaan. Käytiin myös taidemuseossa ja hypättiin yhtenä päivänä junaan ja matkattiin Cannesin ihanalle rannalle. Pakoiltiin Vilman kanssa Ooh la laa- poikaa. Käytiin joka päivä ihanissa ravintoloissa syömässä. Ja Vilma paljasti itsensä vahingossa saksalaisille pojille. Hehe.

sunnuntai 21. lokakuuta 2012

keep the earth below my feet

PA190030-tile
 Tää on 'hei olen vielä elossa Nizzanmatkan jälkeen', sekä 'hei olin eilen katsomassa ihanaa Billy Talentia + rakastan keikkoja'-postaus. 
 Keikat on ihania. Se ihana käsinkosketeltava jännityksen tunne just ennenkun bändi nousee lavalle. Se, kun saat pomppia ja huutaa laulujen sanat niin kovaa kuin ikinä pystyt, eikä kukaan pyydä sua hiljenemään, että ihmisraukkojen korvat säästyisi sun lauluääneltä. Ja Billy Talent oli mahtava. Tykkäsin vielä enemmän kuin Provinssissa. 
Tänään oon yrittänyt ignorata mun vasemmassa korvassa piipittävän tinnityksen. Ajelin myös iloisena kauppaan ostamaan itselleni sipsiä (jotka murustelin mun sänkyyn yhyy). Luin myös kirjaa, katsoin Vampire Diaresin uusimman jakson, tweettailin, kiljaisin kun näin One Directionin tv:ssä, pidin Joseph Gordon-Levitt leffaillan ja fanityttöilin vähän lisää. Nyt makoilen sängyssä ja kuuntelen ihanimpia indiebiisejä mitä tiedän ja muistelen kuinka juoksentelin eräänä kesäyönä pyjama päällä autiolla tiellä peltojen välissä ja tunsin osaavani lentää.

ps. mulla ei ollut hyviä kuvia keikalta, joten oikeanpuoleisen jouduin varastamaan maijun facebookista eli credit menee maijulle!

perjantai 12. lokakuuta 2012

orange october

DSC_3837DSC_3904DSC_3889DSC_3920
  Heipsulivei. Tulin nopeesti päivittelemään vähän syksykuvia tältä viikolta, kun sukellettiin Vilman kanssa meidän takapihan vaahteralehtikasaan ja räpsittiin kuvia.
Syysloma alkoi tänään enkä vois olla enempää innoissani! Sunnuntaina hypätään nimittäin lentokoneeseen ja lennellään Nizzan lämpöön, aaah. Mun oli tarkoitus yrittää vähän parantaa mun ranskan taitoja, että uskaltaisin jotain puhuakkin, mutta hupsis, ehkä pysyttelen suosiolla kuitenkin ihan englannissa, niinkuin aina.
Nyt hengailen kamujen kanssa ja aiotaan lähteä vähän pitämään kivaa tonne jonnekkin. ( jee kerrankin vietän aikaa muiden kuin tietokoneen kanssa. Hehe, mulla ei oikeastikaan oo yleensä sosiaalista elämää. )
Hyvää syyslomaa! :-)

maanantai 8. lokakuuta 2012

sofian konffis

DSC_1101DSC_1222DSC_1179DSC_1243DSC_1221DSC_1203DSC_1251DSC_1212-tile
  Oltiin viikonloppuna meidän hassun, ihanan Sofia-serkun rippijuhlissa.
 Sofia oli kaunis niinku aina. Kakku oli hyvää. Ihmiset oli kivoja. Aurinko lämmitti ihanasti viikon sateen jälkeen. Ja pääsin ekaa kertaa skoolaamaan  juhlissa shamppanjalla limpparin sijaan (hohoo). Siispä oli hauskaa! Paitsi että jostain syystä puolet ihmisistä näytti luulevan mua ja Vilmaa kaksosiksi....ei siinä mitään mutta MÄKUN LUULIN NÄYTTÄVÄNI VANHEMMALTA NYT KUN ON LYHYET HIUKSET.
Mutta onnea Sofia! :-)
Nyt taidankin katsoa The New Normalin uusimman jakson. (tv sarjoja ei ikinä voi seurata liikaa, eihän?)

perjantai 28. syyskuuta 2012

blue skies are calling

DSC_0955
Taas yhden kuvan postaus. Mutta katsokaa mikä kaunokainen mulle saapui eilen!! 
Yritin eilen opiskella ahkerasti matikkaa, mutta olin kuulevani koko ajan auton ääntä pihasta ja jouduin viiden minuutin välein juoksemaan ikkunaan ja lurkkimaan että joko iskä olisi tullut kotiin ja tuonut mulle tän Rowlingin uuden kirjan. (Kuva on vähän valetta koska en oo ehtinyt aloittaa edes lukemista vielä. Mutta tänä yönä mä luen! ja katson uuden Gleen hehee)
Iloitsen myös siitä ,että ylppärit on tältä syksyltä ohi! Yhteiskuntaopista mulla on alustavasti E, ja mulla on vahva tunne että matikasta voi ehkäpä tulla sama, koska se tuntui menevän tosi hyvin tänään. Ja nyt mulla on vihdoinkin aikaa lukea muutakin kuin oppikirjoja, ah. 

lauantai 22. syyskuuta 2012

You went left and I went right, as the moon hung proud and white. You would have loved it here tonight

DSC_0857
Mulla on ollut ihana aamu. 
Istuin peiton alla hörppien teetä mun The Beatles mukista, ja tunsin, kuinka se höyryävän lämmin kuppi palautti lämmön mun kylmiin käsiin. Kuuntelin Mumford & Sonsin uutta albumia, eikä mulla ollut kiire mihinkään. Raotin verhoja, ja katselin ikkunasta ulos tuonne harmaaseen syysaamuun ja tunsin itseni tosi pieneksi tässä maailmankaikkeudessa.
Hassua, miten musiikki saa joskus maailman näyttämään niin paljon ihanammalta, kauniimmalta ja paremmalta paikalta elää. Hassua, miten se saa sut tuntemaan miljoona asiaa yhtäaikaa; haluaisi vain itkeä tai nauraa, tai juosta maailman ääriin ja huutaa ilosta, mutta samaan aikaan haluaisi vain istua tässä ja nyt, ilman kiirettä, tekemättä mitään.
Kun kuuntelen Mumfordia, musta tuntuu just tältä.
(Kuunnelkaa tekin niiden uutta levyä, pliis.)

Ps. Hehee, mikä mun ulkonäössä on vaihtunut? Pikku vihje: katsokaa mun hiuksia!

keskiviikko 19. syyskuuta 2012

So, that's who I am.

tumblr_ma0tclOnlI1rogngso1_500-tiletumblr_m9n4e3KHCc1rogngso1_500-tiletumblr_m8c09bLlzM1rogngso1_500-tiletumblr_m4rzy6FIbj1rogngso1_r2_500-tiletumblr_m2k854WWtS1rogngso1_500-tile
   Oon nähnyt tän varmaan miljoonassa blogissa ja muhunkin iski himotus tehdä oma versio tästä. (ja innostuin taas vään tuttuun tapaan ja näitä tulikin tälläinen kuvavyöry tänne) Mulla ei oo muutenkaan juuri mitään postattavaa, koska mun kaikki aika menee nyt opiskeluun opiskeluun. Mulla oli tänään eka yo-koe ja oli ehkä vähän vähemmän karmaisevampi kokemus mitä odotin. Osasin selittää jotenkin järkevästi yhteiskuntaopin kiemuroista ja kuuden tunnin yhtäjaksoisen kirjoittamisen jälkeen olin ihan varma että mun käsi on jotenkin halvaantunut tai kivettynyt sen kynän ympärille. Auts. Huomenna saan sitten innolla jatkaa taas matikan opiskelua, koska se mulla häämöttää edessä ens viikon perjantaina. Onneks tykkään matikasta. Ainakin tykkäsin. Kun on laskenut kuuden kirjan melkein kaikki tehtävät niin alkaa sekin vähän tökkiä.

maanantai 10. syyskuuta 2012

arabiapelto



DSC_0063
DSC_0506DSC_0617 DSC_0641DSC_0547DSC_0509DSC_0584DSC_0532DSC_0646DSC_0567 Odotan syksyä. Odotan sitä, että syksy värittää puut punaiseksi, eikä kaikki ookkaan enää niin harmaata. Odotan Mumford &Sons:in uutta levyä. Odotan sitä, että mun lempisarjat palaa tauolta. Odotan perjantaita, koska saan laittaa herätyksen viideltä aamulla ja katsoa uuden Gleen. Odotan että ylioppilaskirjotukset on ohi. Odotan J.K Rowlingin uutta kirjaa. Odotan, että saan vetää polvisukat jalkaan, kääriytyä kaulahuiviin ja pyöräillä kouluun kirpeässä syysaamussa. Odotan syyslomaa. Odotan sitä, että äiti alkaa taas sytyttää kynttilöitä joka puolelle meidän taloa. Odotan, että voin hyvällä omallatunnolla juoda kahdeksan kuppia teetä päivässä. Odotan The Perks of Being A Wallflower leffaa. Odotan, että voin mennä kävelemään sinne minne jalat mut vie ja kuunnella Ed Sheeranin Autumn Leavesin miljoona kertaa repeatilla. Odotan sitä tunnetta, kun istuu sisällä piilossa sateelta ja kuuntelee kuinka se rummuttaa ikkunoita.
Syksy on ihana.